Politiikkaviikkoa vietetään 8.-12.1. Viikko järjestetään tällä kertaa samaan aikaan yhdessä Nuorten vaalien kanssa. Politiikkaviikkoa koordinoi nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ja Kommunistinuoret on yksi viikon yhteistyökumppaneista. Järjestämme Politiikkaviikon tapahtuman demokratiasta ja vaikuttamisesta Tampereella 11.1.
Politiikkaviikolla käsitellään puolueita ja politiikkaa, vahvistetaan sisäistä kansalaispätevyyttä ja opetellaan yhteiskunnallisen osallistumisen taitoja nuorten aktiivista toimijuutta vahvistaen. Nuorten vaalit ovat taasen valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, työpajoilla, harrastusryhmissä ja nuorisotoiminnassa. Nuorten vaalit ovat ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma nuorille: nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä.
Nuoret haluavat vaikuttaa
Me Kommunistinuorissa näemme, että Suomessa eletään demokratiavajeessa. Valtaa käyttää pieni poliittisesta eliitistä ja talouselämän johtajista muodostuva porukka, ja monien ihmisryhmien ääni jää kuulumattomiin. Demokratiaksi ei tule kutsua sitä, kun vain parlamentaariset elimet käyttävät valtaa, sillä asukkailla ja ihmisillä ei ole aitoa vaikutusvaltaa päätöksentekoon – muuta kuin äänestää silloin tällöin vaaleissa, joissa rahalla saadaan näkyvyyttä. Demokratiaa on aidosti ihmisten osallistuminen itseä koskeviin asioihin, suorat vaikuttamisen väylät sekä toimiva ja aktiivinen kansalaiskeskustelu. Sellaista tilaa Suomessa ei tänä päivänä ole.
Nuorilla on tietoa ja halua ottaa osaa itseä koskevien asioiden päätöksentekoon sekä puhua itsensä ja yhteisöjensä puolesta, mikäli siihen annetaan aitoa mahdollisuutta. Osallistumisen laajentamiseen ja kehittämiseen on luotava uusia toimia ja väyliä kaikkialla yhteiskunnassa; oppilaitoksissa, työpaikoilla, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion tasolla.
On käytävä enemmän dialogia erilaisten kansalaisliikkeiden – kuten nuorten ympäristöliikkeen, opiskelijaliikkeen ja järjestöjen, kanssa.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kunnissa tulee parantaa myöntämällä tiloja laajemmin maksutta asukkaiden käyttöön sekä antamalla tietoja ja resursseja vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoilla tulee olla todellista päätösvaltaa nuorisotyössä ja budjetissa sekä esitys- ja läsnäolo-oikeus valtuustoissa ja lautakunnissa. Paikallisesti rakentaen, kunnissa ja hyvinvointialueilla on käytettävä monipuolisesti lähidemokratian mahdollisuudet muun muassa järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja, kansanäänestyksiä ja ottaa asukkaat mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Kunnissa on käytävä enemmän dialogia erilaisten kansalaisliikkeiden – kuten nuorten ympäristöliikkeen, opiskelijaliikkeen ja järjestöjen, kanssa. Kansalaisyhteiskunnalle ja ruohonjuuritason edistykselliselle aktivismille on tarjottava enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä, kuten toimitiloja. Kuntien ja hyvinvointialueiden toimielimiin, kuten valtuustoon, on saatava puhujalavan ja vaikuttamisen paikkoja nuorille aktivisteille.
EU:n epädemokratiasta kohti kansanvaltaa
Euroopan parlamentin vaalit pidetään kesäkuussa tänä vuonna. Euroopan unionia pyritään markkinoimaan demokratian suojelijana, mutta kapitalistiselta perustaltaan ja toiminnaltaan se merkitsee demokratian kaventamista laajentamalla markkinoiden vapautta ja keskittämällä pääosan lainsäädäntövallasta ylikansallisille elimille, yhä etäämmäs kansalaisista.
EU:n liittovaltiokehitys on torjuttava ja sen sijasta on toimittava enemmän EU:n ulkopuolisia yhteistyön elimien puitteissa sekä kansojen välisellä suoralla yhteistyöllä.
Unionin sisällä kasvaa suuryritysten, pankkien ja suurten jäsenmaiden mahti. EU haluaa rajoittaa jäsenmaidensa itsenäistä talouspolitiikkaa ja julkisen sektorin toimintaa sekä jykevöittää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka nojautuu militarismiin ja kumppanuuteen etenkin imperialistisen USA:n ja kansanmurhaa Gazassa harjoittavan Israelin kanssa.
EU:n liittovaltiokehitys on torjuttava ja sen sijasta on toimittava enemmän EU:n ulkopuolisia yhteistyön elimien puitteissa sekä kansojen välisellä suoralla yhteistyöllä. On kehitettävä kansalaisyhteiskunnan vaikuttamisen mahdollisuuksia ja luotava uudenlaisia, tasavertaisen yhteistyön muotoja.
On vahvistettava kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä, sekä parannettava mahdollisuuksia puuttua havaittuun tai epäiltyyn korruptioon. Osana EU:n vallan rajoittamista vaaleilla valittavien elinten asemaa on parannettava.
Kansalaistoiminta on demokratian perusta. Demokraattisten järjestöjen, kuten kommunististen puolueiden toimintaoikeudet on taattava kaikissa EU-maissa. Eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tekemistä on helpotettava ja niiden sitovuutta vahvistettava. Niillä on voitava vaikuttaa myös EU:n perussopimuksiin.
EU:sta riippumattoman Euroopan neuvoston roolia ihmisoikeustyössä ja kansojen välisen ihmisoikeusyhteistyön edistämisessä on korostettava.
Demokratiaa, yhdenvertaisuutta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa edistävien aktivistien ja -järjestöjen kanssa on käytävä aktiivista vuoropuhelua sekä huomioitava näiden asiantuntemus. Päätöksenteon inklusiivisuutta on parannettava – esteettömyyden, saavutettavuuden ja selkokielisyyden edistäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuutta.
Vähemmistökielten ja kulttuurien asema on turvattava sekä Suomen on ratifioitava ILO 169 -sopimus.
Miten toimimme omissa järjestöissämme?
Kommunistisessa liikkeessä noudatettava järjestöperiaate on demokraattinen sentralismi. Se merkitsee, että järjestöjen jäsenille turvataan heidän loukkaamattomiin oikeuksiinsa kuuluva laaja demokratia ja että tämän järjestödemokratian pohjalta toteutetaan järjestötyön yhtenäistämiselle, ohjaukselle ja työnjaolle välttämätön keskitys. Demokraattisen sentralismin avulla on mahdollista sekä vahvistaa osallistumista että pitää huolta järjestöllisestä toimintakyvystä.
Toverien vaikutusmahdollisuuksia kommunistisessa liikkeessä kuvaa hyvin Kommunistinuorten prosessi tapahtumien ja kannanottojen suunnittelussa. Kaikki aloitteet, ideat ja luonnokset tuodaan aina ensin sisäiseen keskusteluun aloitteentekijän toimesta. Tämä on meidän opittu yhteinen toimintatapa, joka pohjautuu jo Kommunistinuorten säännöistä. Kerrotut kommentit otetaan huomioon työssä. Omien mielipiteiden, näkemysten ja ehdotusten esittämiseen mahdollisimman avoimesti kannustetaan.
Emme hyväksy epäasiallista käytöstä tai syrjintää myöskään matkallamme sosialismiin ja kommunismiin.
Kommunistinuoret on laatinut päivittyvän yhdenvertaisuussuunnitelman, joka velvoittaa nuorisotoiminnassa mukana olevia tovereita, ja joka toimii ohjenuorana mahdollisille toimenpiteille. Yhdenvertaisuussuunnitelma on siis kommunistisen nuorisotoiminnan tietopaketti siihen, mitä toverilliseen yhteisöön kuuluminen tarkoittaa, työkalu mahdollisten epäselvien tilanteiden ratkaisua varten sekä kertauksenomainen katsaus Kommunistinuorten arvoista.
Päämäärämme on oikeudenmukainen kommunistinen yhteiskunta yleisperiaatteella ’kukin kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan’. Emme hyväksy epäasiallista käytöstä tai syrjintää myöskään matkallamme sosialismiin ja kommunismiin.
Tampereen tapahtumamme 11.1.
Kommunistinuoret järjestää Allianssin Politiikkaviikolla kaikille kiinnostuneille vapaan tapahtuman demokratiasta. Keskustelua yhteisöstä, ruohonjuuritason järjestäytymisestä ja matalan kynnyksen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Puheenaiheina myös mm. kapitalismin sisäänrakennetut esteet kansanvallalle ja EU:n rakenteiden epädemokraattisuus.
Tervetuloa Tampereen pääkirjasto Metson Pihlaja-saliin torstaina 11.1. klo 17-19! Katuosoite on Pirkankatu 2, Tampere. Metsossa esteetön sisäänkäynti, WC ja pysäköinti. Tapahtumasta lähetetään Instagram Live Kommunistinuorten tilillä.
Politiikkaviikkoa 2024 vietetään yhdessä Nuorten vaalien kanssa 6.-12.1. Kommunistinuoret on Politiikkaviikon yhteistyökumppani.