Vietnamin hallinto on uudistunut tänä vuonna 2025. Haluamme ottaa tämän uudistuksen mahdollisuudeksi puhua hieman Vietnamin paikallishallinnosta, joka edustaa paljon demokraattisempaa ja ihmisläheisempää järjestelmää kuin mihin kapitalistinen Suomi on kyennyt.
Suomen kunnat vs. Vietnamin kommuunit.
Suomessa alimpana hallintotasona toimivat kunnat, joiden väkiluku vaihtelee väestöntiheyden ja alueen mukaisesti. Suurimpana kuntana Suomessa toimii Helsinki (689 759 väkiluvulla) ja pienimpänä Sottunga (103 väkiluvulla). Kuntavaalit järjestetään 4 vuoden välein, valtakunnallisesti kunnissa palvelee 8 859 valtuuston jäsentä (2021). Alle 5 000 asukkaan kunnassa valtuutettuja on oltava vähintään 13 ja valtuutettujen vähimmäismäärä suhteessa väkilukuun vähenee väkiluvun noustessa. (Wikipedia: a, b, c) Esim. Helsingissä valtuutettuja on 79, eli 1 per noin 8 731 asukasta.
Vietnamin alimpana hallintotasona toimivat kommuunit ovat noin 5 000 (maaseutu) tai 8 000 (kaupungit) asukkaan kokoisia. (Luna oi, 3:40) Kommuunien vaalit järjestetään 5 vuoden välein. Edustajia on 15 – 30 riippuen kommuunin tarkemmasta väkiluvusta. (Hanoi City) Eli esimerkiksi kaupunkikommuunissa 1 edustaja edustaa mahdollisesti noin 363 asukasta.
Mikä muuttuu hallintouudistuksessa?
Vietnamin vanha 3-tasoinen hallintomalli on ollut käytössä Vietnamin sodan lopusta asti, ja se perustui maan materiaaliseen tilanteeseen, jossa esimerkiksi viestintäinfrastruktuuri oli täysin sodan tuhoama. Tämän myötä vaadittiin varsin byrokraattinen hallintojärjestelmä. (Luna oi)
Tämä viimeisin uudistus muuttaa hallinnon 2-tasoiseksi, antaen enemmän valtaa Vietnamin kommuuneille hallinnoida itseään. Jokaisen kommuunin työntekijämäärä myös kasvaa 40:een työntekijään lisävastuiden myötä. Aikaisemmassa järjestelmässä kommuunit toimivat käytäntöönpanijoina pystyen ehdottamaan lainsäädäntömuutoksia ylemmille hallintorakenteille, mutta eivät itse kyenneet tekemään muutoksia paikalliseen lainsäädäntöön. Uusi järjestelmä antaa enemmän valtaa kommuuneille vaikuttaa paikalliseen lainsäädäntöön ja tuo entisen “aluehallinnon” tehtäviä enemmän kommuuneille (Luna oi).
Vaikka kommuunit eivät aikaisemmin voineet tehdä muutoksia paikalliseen lainsäädäntöön, niiden rooli vietnamilaisten elämässä on kuitenkin ollut merkittävä päättäessään miten ne tarkemmin toteuttavat saamansa tehtävät. Esimerkiksi Covid -pandemian aikana kommuunit olivat merkittävässä roolissa tarjoamassa väestölleen palveluja kriisin aikana. (Luna oi)
Vietnamin kommuuneja velvoitetaan nyt myös entistä tiheämmin järjestämään yleistilaisuuksia, jotka mahdollistavat alueella tapahtuvan poliittisen keskustelun entistä paremmin. (Luna oi, 17:40)
Mikä on demokratiaa?
Me Kommunistinuoret ihailemme Vietnamin osallistavia sosialistisia malleja, joissa paikallishallinto on tuotu niin lähelle ihmistä. Täällä Suomessa etenkin suurten kaupunkien asukkaat ovat hyvin kaukana vallan kahvasta, kun taas pienemmillä paikkakunnilla sote-palvelut ovat eduskunnan kuristusotteessa. Uuden sote-uudistuksen myötä uusilla hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, joten ne eivät pysty itse päättämään budjettiaan. Täten hyvinvointialueet on laitettu asemaan, jossa ne joutuvat vastaamaan ihmisten kasvaviin sote-palvelujen tarpeisiin täysin riittämättömällä rahoituksella, samalla kun eduskunta pyyhkii kätensä puhtaaksi näiden palvelujen järjestämisestä.
Valta kuuluu ihmisille, valta kuuluu työntekijöille. Me kommunistinuoret haluamme rakentaa sosialistista Suomea, jossa työpaikat demokratisoidaan ja alin hallintotaso siirtyy lähemmäksi ihmistä. Me tarvitsemme Vietnamin kommuunien kaltaisia naapurusto- ja kyläneuvostoja, jotka aidosti osallistavat ihmisiä päätöksentekoon, rakentavat lähiyhteisöä ja joilla on riittävät resurssit aidosti toteuttaa toimintaansa hallintoalueellaan.
Myös nykyrakenteiden alla demokratiaa voidaan laajentaa, esimerkiksi laskemalla kunta- ja aluevaalien äänestysikäraja 16 vuoteen ja laajentamalla demokratiakasvatuksen resursseja. Työajan lyhentäminen 6 tuntiin päivässä, 30 tuntiin viikossa on myös välttämätöntä, että työntekijöillä on voimavarat ja resurssit oikeasti osallistua demokratiaan.
On kuitenkin muistettava että niin kauan kuin elämme kapitalismin alla, meillä ei ole demokratiaa. Nyky-yhteiskunnan varallisuuserot luovat jo itsessään yhteiskuntaluokkia, joilla on suhteettoman erilaiset mahdollisuudet käyttää valtaa ja saada ääntään kuulluksi. Siirtyminen sosialistiseen tuotantojärjestelmään, joka tasaa varallisuuserot ja vaikutusmahdollisuudet, on välttämätön niin meidän oman hyvinvointimme kuin elinmahdollisuuksiemme turvaamiselle.
Maapallo palaa altamme, sinun vaikutusmahdollisuutesi kuihtuvat pois. Nuori, tule mukaan rakentamaan Suomen vallankumouksellisinta nuorisoliikettä sosialismin rakentamiseksi: Liity Kommunistinuoriin!
Kommunistinuoret ry, 15.11.2025